Millaisia korjauksia vaatteisiin on helppo ja järkevä tehdä itse?

Tee se itse

Onko raha tiukassa, haluatko säästää ympäristöä, olla kannattamatta halpavaatteiden valmistusta lapsityövoimalla ja työntekijöiden terveydestä vähääkään välittämättä tai muuten vain askarrella? Vanhojen vaatteiden korjaaminen kannattaa aina, varsinkin, jos vaate on muuten tehty hyvästä ja kestävästä materiaalista. Kaikki vaatteet aina äitien imetysliiveistä teini-ikäisen pojan kauluspaitaan ovat kuitenkin korjattavissa, jos esimerkiksi reikä ei ole liian suuri. Olen koonnut tähän artikkeliin keinoja, joilla saat pelastettua lempivaatteesi. Anna vaatteillesi uusi elämä!

Tsekkaa myös nää sivut: http://www.taito.fi

Tarvikkeet

Voidaksesi aloittaa tarvitset luonnollisesti ompelutarvikkeita. Jos et omista ompelukonetta tai et halua investoida siihen pienten korjausten takia, ei hätää! Korjaukset voi tehdä myös käsin ompelemalla. Tässä siis lista tarvikkeista:

– Lanka: Valitse lanka kankaan vahvuuden ja kuitusisällön mukaan. Laadun tunnistaa siitä, että lanka on sileä eikä katkea helposti. Hyvän langan väri ja koostumus ovat tasaisia. Huonolla langalla ommeltaessa saumoista tulee heikkoja ja ne voivat hajota jopa pesukoneessa. Langat eivät kestä ikuisesti, vaan vanhoilla langoilla on taipumusta hapertua. Käytä siis vanhimmat langat ensin. Langan murtolujuuden voi testata vetämällä langasta. Jos se murtuu, se on liian vanhaa käytettäväksi.

– Napit ja kiinnitykset: Kaksi- tai nelireikäiset napit ovat yleisimpiä, mutta muuntyyppisiäkin käytetään, esimerkiksi varrellisia. Varrellisessa napissa on – kuten nimikin kertoo – varsi, josta se kiinnitetään langalla vaatteeseen. Kiinnityksiä on myös erilaisia: on puisia nappuloita, joita käytetään lenkkikiinnityksinä. Muita kiinnityksiä ovat agraffit eli nyörikiinnitykset, tarranauhat, hakaset sekä nepparit ja painonapit.

Ompeleminen

– Vetoketjut: Vetoketjun värin tulisi olla joko kankaan värinen tai hieman tummempi, jotta siihen ei kiinnittyisi liikaa huomiota. Kirjavan kankaan kohdalla voi valita värin ompelulangan värin mukaan. Vetoketjuja valmistetaan eri materiaaleista – joko metallista, muovista tai muusta synteettisestä materiaalista. Eri vetoketjut sopivat eri tarkoituksiin.

Muoviset vetoketjut ovat kevyitä eivätkä ruostu, mutta ne eivät ole niin kestäviä kuin metalliset. Metallinen vetoketju on muovista kestävämpi ja soveltuu esimerkiksi urheiluvaatteisiin tai hameisiin, eli kohteisiin, joissa vaaditaan kestävyyttä. Sen heikkous on kuitenkin ruoste. Metallinen vetoketju voi ruostua, mikäli se altistuu usein kosteudelle. Messinkinen vetoketju sopii esimerkiksi farkkuihin tai muihin, paksuista kankaista valmistettuihin vaatteisiin. Messinkinen vetoketju vaatii kuitenkin taakseen taustakankaan, jottei se hapettuessaan värjää alusvaatteita tai ihoa vihertäväksi.

– Nauhat: Nauhojakin on erilaisia eri tarkoituksiin. Esimerkiksi koristeluun käytetään vinonauhaa, polvekenauhaa tai terenauhaa. Kuminauhoja käytetään vyötäröllä, ranteessa tai pääntiessä. Kankaasta valmistetut nauhat tulisi pestä ennen kiinni ompelemista, jotta ne eivät kutistu myöhemmin lisää ja siten rypistä vaatetta.

Kuinka kiinnität napin

Käsin ompelu

Leikkaa langasta n. 50 cm:n pätkä ja pujota se neulansilmästä: leikkaa langan pää hieman viistoon, niin saat sen neulansilmästä läpi. Neulaa pidellään etusormen ja peukalon välissä, pitelykorkeus riippuu sormien paksuudesta.

Napin ompelu

Laitettuasi langan neulaan tee sen päähän solmu. Asetettuasi napin haluamaasi kohtaan ompele lanka kankaaseen pistolla napin alta. Vie lanka alas kankaaseen ja sen läpi napin reiän läpi, toista 4–6 kertaa. Päättele lanka.

Löystynyt kuminauha

Poista vanha kuminauha kujasta. Mittaa ja leikkaa sopivan mittainen pätkä (uutta) kuminauhaa ja pujota se kujaan käyttäen hakaneulaa apuna. Ompele kuminauhan päät yhteen ja ompele kuminauhakuja kiinni.

Käsityöt

Nepparin kiinnitys

Neppari kiinnitetään n. 3–6 mm:n päähän vaatteen reunasta ja ommellaan kiinni yksinkertaisella langalla. Ompeleet tulevat kuitenkin vain nurjalle puolelle.

Paikkaaminen

Paikaksi valitaan yleensä paikattavaan vaatteeseen mahdollisimman hyvin sopivaa kangasta. Uudesta kankaasta tehtyä paikkaa liotetaan kuumassa vedessä ennen kiinni ompelua. Ompelu aloitetaan paikan kulmasta siten, että alku- ja loppupistot yhtyvät. Langat katkaistaan siten, että päät on helppo solmia yhteen kankaan nurjalle puolelle.

Vaatteiden korjauksen lisäksi kannattaa myös käyttää vanhoja kankaita tai vanhojen vaatteiden kankaita uusiksi. Voit myös muuttaa vaatteita omaan kokoosi sopiviksi.

Kodin kuvalehdestä löydät myös lukuisia DIY-vinkkejä:
http://www.kotivinkki.fi/kasityot

Näitä perinteisiä tuotteita harvemmin näkee nykypäivänä

Muistatko omasta lapsuudestasi jotakin, mitä olet jäänyt kaipaamaan kaupan hyllystä? Tai kiinnostaako ihan muuten vaan, mitä kaikkea on ajan mittaan karsiutunut pois saatavilla olevasta tuotevalikoimasta? Siinä tapauksessa tämä artikkeli varmasti siältää kannaltasi mielenkiintoista nippelitietoa! Viihdyttäviä lukuhetkiä!

Verilättyjauhe

Retroa

Verilätyt olivat ennen suosittu ruokalaji. Nykypäivänä monet kenties vierastavat verta, joka saattaa tuoda mieleen vamppyyrit Bram Stokerin Draculasta Edwardiin. Veri kuitenkin kuuluu asiaan, jos teurastetusta eläimestä halutaan käyttää kaikki mahdollinen sen sijaan, että heitetään arvokkaita resursseja hukkaan. Joka tapauksessa veriletut eivät ilmeisesti ole yhtä suosittuja kuin ennen ja niinpä yksi kaupoista kadonnut tuote on verilättujauhe, jota osa väestöstä on silti jäänyt kaipaamaan. Verilettuja voi toisaalta edelleen valmistaa itse, jos löytää verta kaupan kylmäaltaasta tai kauppahallista.

Keltaiset bulgarian jogurtit

Valion bulgarian jogurtista oli olemassa jonkin aikaa myös sitruunalla sekä hunajalla maustetut versiot. Nämä ovat sittemmin kuitenkin poistuneet valikoimasta joidenkin kuluttajien harmiksi. Eräs kommentoija jopa kirjoitti, että voisivat ilmoittaa tuotteen poistumisesta, jotta tietäisi, milloin olisi kannattavaa hamstrata. Onneksi hunajan- ja sitruunanmakuinen jogurtti on kuitenkin helppo valmistaa kotioloissa: lisää vaan hunajaa tai sitruunaa (tai miksei molempia?) tavalliseen bulgarian jogurttiin ja voilà – maustettu jogurtti on syntynyt! Veikkaan, että tulos maistuu jopa paremmalle, kuin kaupan versio.

Valion tuotteet

Brandy Long Drink

Tämä juoma päätyi listalleni, vaikka sen valmistus onkin aloitettu uudestaan vuonna 2009. Syynä tähän on toisaalta se, että se oli kauan poissa markkinoilta, sekä se, ettei nykyistä (Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan valmistamaa) Brandy Long Drinkiä valmisteta alkuperäisen reseptin mukaan. Alkuperäinen resepti on nimittäin edelleen Hartwallin hallussa.

Brandy Long Drink oli toinen Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952 valmistettu kotimainen long drink -juoma – toinen lonkero oli Gin Long Drink. Brandy Long Drink valmistetaan jaloviinasta ja pommacista. Lonkeroiden suuren suosion myötä niiden myyntiä laajennettiin ympärivuotiseksi ja koko Suomen kattavaksi, vaikka niiden oli alunperin tarkoitus olla saatavilla vain Helsingin olympialaisten aikana.

Tanskan kuninkaan rintapastillit

Moni muistelee lapsuutensa karkkimuistojen joukossa Hellas Oy:n valmistamia Tanskan kuninkaan rintapastilleja, jotka olivat “jännittäviä”. Niitä myytiin askeissa, joissa oli kruunun sekä tanskan lipun kuva. Valitettavasti askeja näkyy nykyään lähinnä museoissa.

Afri-Cola ja First Choice Cola

Coca-cola

First Choice Colalla olivat ainakin mainonta ja markkinointi hallussa: voi vain kuvitella, mitkä myyntiluvut heillä täytyi olla sloganilla “Jano kuin talkkarilla”. Afri-Cola on Wikipedian mukaan saksalaisvalmisteinen kolajuoma, joka on vielä olemassa, mutta jota myytiin Suomessa vain 1960–70 sekä 1990-luvuilla. Kummankin juoman katoamiseen suomalaisilta markkinoilta lienee vaikuttanut kova kilpailu erään globaalin yhtiön kanssa.

“Älä ole apea, ota Ranskan Rapea”

Joskus 70–80-luvuilla Taffel valmisti Ranskan Rapea -sipsejä tai maissiperunapuikkoja, jotka ovat jääneet joidenkin mieliin, kenties mieleenpainuvan mainoslaulun ansiosta, jonka kuulemma lauloi Erkki Liikanen. Sen kuultuaan ei varmaankaan voi enää olla apea.

Vauvanpesä

Aiemmin varsinkin kehdot ja kapalot olivat varsin suosittuja lapsiperheiden keskuudessa. Yksi varsin perinteinen väline, pehmeä vauvan unipesä, on kuitenkin unohtunut mielestäni heman viime vuosina. Josko tämän nousun näkisi taas tulevaisuudessa.

Irto- ja pussimaito

vanhoja tuotteita

Nuoret, huomio! Maitoa ei ole aina myyty tetrapak-pakkauksissa, vaan aikoinaan myös pusseissa tai irtotavarana. Suomessa pussimaitoa ei ole enää saatavilla, vaikka joissain muissa maissa sitä vielä on kaupoissa.

Rymd-mehu

Tämä tuote kuulostaa erittäin “luonnolliselta” – nuorempi sukupolvi, joka ei ole Rymd-mehun kanssa ollut tekemisissä, voi vain arvailla minkälainen kokemus se olikaan. Erästä kommentoijaa lainatakseni: “…se maku ei unohdu, 100% puhdasta esanssia. Maku piti tarkistaa pussin kyljestä, muita vinkkejä ei saanut. Se ‘appelsiini’ oli aivan erityisen pahaa.”

Vaarinkalja

Vaarinkalja oli talouskaljaa eli kotikaljan tyyppistä mietoa olutta. Sitä alettiin valmistaa kahden litran pulloissa Tampereella valtakunnallisen kieltolain astuessa voimaan 1919.

Eroavatko poikien ja tyttöjen unelma-ammatit toisistaan enää nykypäivänä?

Viime vuosikymmeninä on tehty paljon työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen, mutta miten tulokset näkyvät? Käytän tässä artikkelissa vertailua poikien ja tyttöjen unelma-ammateista esimerkkinä tasa-arvotyön saavutuksista.

Iltalehti teki mielenkiintoisen selvityksen siitä, mitä palkkaa lapsuuden unelma-ammateista voi todella saada (http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016042921377604_tb.shtml )

Astronautti on monen unelma-ammatti lapsena

Pojat ovat poikia?

Perinteisesti pojat ovat unelmoineet pääsevänsä “isoina” niinsanotusti miehisiin, eli fyysisesti vaativiin ammatteihin ja tehtäviin, kuten poliisiksi, palomieheksi, rallikuskiksi, lentäjäksi, sotilaaksi jne. Vaihtoehtoina ovat varmaankin olleet johtamistehtävät tai loogista ajattelua vaativat tehtävät, kuten vaikkapa presidentin tehtävät, tieteilijän työ tai insinöörin ammatti.

Mistä pienet tytöt on tehty?

Tyttöjä on perinteisesti pidetty hennompina ellei jopa heikkompina kuin poikia. Lisäksi on ajateltu, että tytöillä ja naisilla on vahvempi hoivavietti. Niinpä tyttöjen toiveammatitkin ovat mukailleet tätä käsitystä: sillä välin kun pojat leikkivät tinasotilailla ja rakentavat taloja rakennuspalikoista, tytöt leikkivät mieluummin nukeilla ja sisustavat nukkekotia. Kotiäiti on ollut tytöille paljon luontevampi uravalinta kuin koti-isä pojille. Jos tytöt naisiksi varttuessaan pääsevät sittenkin työelämään, he sijoittuvat edelleen suhteettoman usein niinsanottuihin naisten ammatteihin, esimerkiksi hoiva-alalle. Sillä välin, kun miehet ovat lääkäreitä, naiset ovat sairaanhoitajia.

Onko ihmisten käsityksissä poikien eli miesten ja tyttöjen eli naisten ammateista tapahtunut muutosta viimeisten vuosikymmenten aikana? Itsestäni tuntuu siltä, että miesten ja naisten ammatit ovat edelleen elossa ja hyvissä voimissa. Tämä näkyy niin lasten leikeissä kuin tilastoissa: naiset ovat edelleen yliedustettuina esimerkiksi hoitoalalla sekä kaupan alalla, miehiä taas on suhteessa paljon enemmän matemaattis-luonnontietellisillä aloilla, kuten insinööreinä. Lisäksi miehet ovat naisia useammin johtotehtävissä myös naisvaltaisilla aloilla.

Toisaalta mediassa kirjoitetaan nuorten työelämään liittämistä toiveista ja huolista, eikä tyttöjen ja poikien ammateista. Ohimennen voidaan vain mainita, että pojat haaveilevat useammin tietotekniikasta, tytöt taas suosivat sosiaalisia ammatteja.

Palomies on suosittu ammatti

Ehkä olisikin aiheellisempaa puhua yleisemmällä tasolla nuorten unelma-ammateista sekä nuorten peloista ja toiveista. Nuorten käsitykset työelämästä ovat luonnollisesti muuttuneet työelämän itse muuttuessa viime vuosikymmeninä. Enää ei ole odotettavissa pitkää, koko työelämän pituista työuraa yhdellä työpaikalla tai edes yhdessä ammatissa. Nuoret joutuvat siis olemaan huolissaan, saavatko haluamiaan töitä tai saavatkö töitä ollenkaan.

Lisäksi moni pelkää tekevänsä vääriä valintoja, opiskelevansa liian vähän tai liian huonosti. Työkokemuksen kartuttaminen tarpeeksi nuorena on myös huolen aiheena. Nuoret myös kokevat, etteivät nykyiset kouluaineet anna heille valmiuksia työelämässä pärjäämiseen. Työelämätaitoja kaivataan lisää. Lisäksi on halua ymmärtää, mikä yhteys oppiaineiden ja työelämän välillä on.

Opinto-ohjauksen ja työelämään tutustumisen kautta olisi myös mahdollisuuksia päästä oppimaan työelämästä nuorten mielestä. Alan valinta tuntuu monien mielestä etäiseltä ja haastavalta. Useammista yritysvierailuista olisi nuorten mukaan myös hyötyä.

Nuorten visiot työelämästä

Nuorten mielestä työelämä ei saisi hallita koko elämää. Perheelle, harrastuksille ja matkustamiselle olisi myös jäätävä tarpeeksi aikaa. Palkka on tärkeä asia, mutta ei pääprioriteetti. Palkkaa tärkeämpää on, että työ on mielekästä ja mielenkiintoista. Myös perhe, vapaa-aika ja ystävät ovat nuorille palkkaa tärkeämpiä. Yrittäjyys on joka toiselle nuorista tuttua. Yrittäjyydessä nähdään varjopuolina riskit.

Toisaalta positiivisena yrittäjyydessä pidetään mahdollisuutta toteuttaa itseään ja haaveitaan sekä rikastumisen mahdollisuutta, mutta yrityksen perustamisen yksityiskohdat ovat pimennossa.

Yksi asia, joka on selkeytynyt nuorille viime aikoina selvästi, on kuinka nykypäivänä kenestä tahansa voi tulla oikeasti mitä tahansa. Jos nuori unelmoi osaavansa joskus hallita robotteja muutenkin kuin leikeissä, hänen tarvitsee vain opetella esimerkiksi kansainvälistä “robotic process automation”-menetelmää ja voilá, hän voi päästä unelmatyöhönsä! Tai vaikka tuo kestosuosikki, astronautti, siihenkin voi päästä suomalaisenakin esimerkiksi eri koulutusohjelmien kautta!

Monet valitsevat hauskuuden rahan sijasta

Myös kansainvälisyys on – mielenkiintoista kyllä – merkityksellinen osa työtä vain pienelle osalle nuorista. Luulisi, että nykyaikana työmarkkinoiden kansainvälistyminen on suurikin trendi. Niin ei näytä sittenkään olevan, ainakaan nuorten mielikuvissa. Kansainvälisyys merkitsee nuorille monikulttuurisen työyhteisön ja maiden välisen yhteistyön lisäksi myös esimerkiksi matkustamista.

Tilastokeskuksen tilastotietoa kansainvälisistä työmarkkinoista:
http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/kvtym.html

Kootusti voisi sanoa, että muutosta on tapahtunut jonkin verran ammateissa näkyvän sukupuolijakauman suhteen, vaikka toisaalta myöskin paljon on pysynyt ennallaan. Työelämä on muuttunut muiltakin osin paljon viime vuosikymmenten aikana. Kaikkein nuorimpien tyttöjen ja poikien unelma-ammatteihin tämä muutos ei ehkä ole vaikuttanut niin paljoa, mutta jo teini-ikäiset nuoret tiedostavat, ettei perinteiset työelämämallit enää päde.