Näillä aloilla Suomen käsityöläiset ovat maailman huippuja

Suomesta löytyy monen alan käsityöläisosaajia. Suomesta tulee muun muassa useita tunnettuja kelloseppiä, puuseppiä ja soitinrakentajia. Kaikista soittimista eniten Suomessa on rakennettu urkuja, viuluja, harmonikkoja ja puupuhaltimia.

Suomessa vaikutti myös useita kirkonrakentajia erityisesti 1600-luvulla.  Kaarinan Ravattulasta löytyi 1100-luvulta peräisin olevat kirkkorakennuksen jäännökset vuonna 2013. Suomen vanhimmat säilyneet rakennukset ovat Ahvenanmaan kirkkoja 1200-luvun lopulta. Muun muassa myös Turun tuomiokirkko on peräisin tuolta ajalta. Suurimmassa osassa Suomea kivikirkkoja alettiin rakentaa pääasiassa 1400-luvun alussa.

Paulig on suomalainen kahvi

Maamme käsityöperinteeseen kuuluu myös vahvasti kultaseppäperinne, maalarimestarit ja taidekäsityöläiset sekä veneenrakentajat. Nämä ovat niitä tyyppejä joita kahvibrändi Paulig on käyttänyt paljon mainoksissaan. Kahvin juonnista saa annettua trendikkään kuvan, kun mainoksessa jokin luovan alan ihminen, artisti tai käsityöläinen kertoo, kuinka inspiraatio syntyy kahvista, ja kuinka tuo kansamme runsaasti nauttima piriste auttaa jaksamaan. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon Pauligin tuotteiden myynti on noussut kyseisten mainosten esittämisen jälkeen. Liekö mainokset pyörivät vieläkin televisiossa.

Yksi tunnetuista suomalaisista maalarimestareista on turkulainen Samuel Koskinen, jonka tekemiä koristemaalauksia löytyy ympäri Suomea muun muassa Turusta Turun VPK:n talolta ja Säästöpankin talosta, Helsingistä Kansallisarkistosta ja Säätytalosta sekä Tampereen raatihuoneelta. Hän on työskennellyt myös muun muassa Tukholmassa, Pariisissa, Wienissä ja Berliinissä.

Puhumattakaan suomalaisesta vaatesuunnittelusta: perinteisten juhlamekkojen sijaan viime vuosina maailmaa on valloittanut puoliksi kreikkalaisen Irene Kostaksen perustama ONAR, jonka karvaa ja kirkkaita värejä yhdistäviä luomuksia kantavat jopa amerikkalaisjulkkikset kuten Miley Cyrus. Onar tarkoittaa antiikin kreikaksi unelmaa. Oiva nimi vaatemerkille, jonka perustaminen on varmastikin täyttänyt suunnittelijan unelman.

Vaatebisneksessä vanhana uranuurtajana muistetaan varmasti Paola Suhonen, joka perusti vaatemerkki IVANA Helsingin vuonna 1998 siskonsa Pirjo Suhosen kanssa. Nykyisin Suhonen tunnetaan vaatesuunnittelijana, taiteilijana, muotoilijana, yrittäjänä ja elokuvantekijänä. Suhonen on tehnyt yhteistyötä muun muassa Coca Colan, Nanson, Aarikan, Alkon, Luhdan, Itellan, Pirkan, Seppälän, Vitaliksen, Valion ja Googlen kanssa. Keväällä 2002 Suhosen suunnittelemaa ylioppilaspipoa myytiin 600 kappaletta.

Ei sovi unohtaa myöskään kenkäsuunnittelija Minna Parikkaa, jonka upeita luomuksia myydään ympäri maailman. Minna Parikka Universum avasi ovensa marraskuussa 2012 Helsingin sydämessä Aleksanterinkadulla. Omalaatuisen designin lisäksi Minna Parikka -kenkien korkea laatu on merkille
tunnusomaista.

Minna Parikan kengät ovat maailmalla suosittuja

Käsin viimeistellyt kengät valmistetaan Espanjassa laadukkaimmista materiaaleista. Kengissä käytetään hienoimpia italialaisia ja espanjalaisia nahkoja. Kaikki kenkien komponentit pohjasta nauhoihin tulevat tasokkailta eurooppalaisilta valmistajilta.

Suomalainen käsityö on ollut aina tunnettu korkeasta laadustaan. On hienoa, että maailmalla menestyneimmät suomalaiset suunnittelijat ovat naisia. Suomalainen suunnittelu on ollut kuitenkin yleensä aika pelkistettyä ja vaatimatonta. Tässä rajoja rikkovat ainakin Irene Kostas Onarillaan sekä Minna Parikan prameat kengät. Ivana Helsingin kuositkin yhdistävät paljon värejä ja rohkeita leikkauksia.

Perinteisestihän suomalaisessa sisustuksessakin näkyy yleensä vaatimattomuus samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa: sisustuksessa saatetaan käyttää vain mustaa ja valkoista, korkeintaan siihen lisätään harmaata tai harmaan eri sävyjä.

Käsityötä Suomessa

Toisaalta suomalaista käsityötä löytyy myös erityisesti Helsingin kantakaupungin hienommilta asuinalueilta kuten esimerkiksi Eirasta. Puhuttaessa suomalaisesta arkkitehtuurista ensimmäisenä mieleen tulee Alvar Aalto, joka on yksi tunnetuimmista suomalaisista. Hän loi merkittävän kansainvälisen uran arkkitehtina ja muotoilijana ja häntä pidetään usein yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä arkkitehdeistä.

Finlandia-talo suunniteltiin sekä konsertti- että kongressitaloksi. Nimi kuvastaa rakennukseen ladattua merkitystä. Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina – erotuksena Senaatintorista, joka viittasi kokonaan toiseen aikakauteen Suomesta Venäjän autonomisena osana.

Finlandia-talo on oiva esimerkki yksinkertaisesti ja vaatimattoman näköisestäkin arkkitehtuurista. Oman säväyksen sille kuitenkin tuovat talon seinille pimeällä heijastettavat valot.

Millaista käsityöläisen arki on vuonna 2016?

Käsityöläisten arki on vuonna 2016 aika rauhaisaa. Työnteossa on korostunut entisestään korkea laatu, sillä ostajat panostavat siihen entistä enemmän kaikessa nykypäivänä. Tilaukset joita tulee, voivat olla suurempia kuin ennen vanhaan ja niitä työstetään pitkään ja hartaasti.

Jotta käsityöläinen varmistaa toimeentulonsa, on hyvä, jos esimerkiksi soitinrakentaja osaa rakentaa ja kunnostaa niin pianoja, viuluja, harmonikkoja kuin puhallinsoittimia. Enää ei pärjää, jos tekee pelkästään vain urkuja. Sitä paitsi urkujen kulta-aika on jo kaukana takana.
Kirkonrakentaja on vanha ammatti

Myös entisaikojen yleinen käsityöläisammatti, kirkonrakentaja, ei työllisty juurikaan enää. Hän saattaa saada joitain kunnostustyötilauksia, mutta uusia kirkkoja ei enää rakenneta. Pikemminkin niitä poltetaan tihutöinä, jolloin tietysti kirkonrakentajaa saattaa lykästää.

Perinteisille veneenrakentajille ei riitä hommaa yhtä paljon kuin ennen, sillä suurimmalla osalla kesämökeistä on jo omat soutuveneensä. Niitä on myös helppo ostaa vaikkapa Torilta, jossa ihmiset myyvät vanhoja huonekaluja ja tarvikkeita joka lähtöön.

Kuitenkin veneenrakentajille on olemassa ihan oma koulutuksensa: ammattiin voi opiskella kaksi vuotta kestävässä koulutuksessa ammattiopistossa sekä ainakin kristillisessä opistossa. Eiköhän koulutuskin olisi lakkautettu, jollei siihen osallistuisi kukaan. Toivottavasti veneenrakentajat ottavat kuitenkin etukäteen selvää työllistymismahdollisuuksistaan, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Perinteiset ammatitMaalarimestareita taas tarvitaan aina. Toisaalta ihmiset tekevät mielellään entistä enemmän itse rakennus- ja kunnostushommia niin kotona kuin kesämökillä, sillä sillä tavalla säästää sievoisen summan. Myöskään puurakenteiset talot eivät ole nykyaikana enää niin yleisiä, sillä suuri osa ihmisistä asuu kerrostaloissa taajamissa. Monen suomalaisen unelma on kuitenkin edelleen punainen tupa ja perunamaa, joten tuskin maalaritkaan aivan työttömiksi jäävät.

Rakennustyömailla toimivilla tuntuu menevän muutenkin tällä hetkellä ihan kivasti. Kun lamavuodet ollaan taas saatu selätettyä ja joka kadunkulmaan tuntuu nousevan uusia kerrostaloja ja omakotitaloalueet laajenevat npoeammin kuin kulovalkea kuivassa heinikossa. Tähän kun lisätään vielä vanhempien talojen kattoremontit, etenkin Lahden ja muun Etelä-Suomen alueella, jossa tämä on nyt erittäin ajankohtaista, tuntuu rakentajilla olevan ennemmin kissanpäivät kuin loputon stressi!

Kultasepänliikkeet menestyvät ainakin keskinkertaisesti, sillä heidän tarjoamansa tuotteet ovat aina takuuvarmoja kaste-, syntymäpäivä-, rippi-, ylioppilas ja häälahjoja. Paljon kultasepänliikkeitä työllistävät myös kihla- ja hääparit, jotka käyvät noutamassa heiltä arvokkaat kultasormukset.

Perinteiset kellosepät sen sijaan ovat häviävä luonnonvara, sillä ihmiset ostavat entisaikoja vähemmän kelloja. Onhan jokaisella taskussaan nykyään vähintään yksi älypuhelin. Toisaalta Rolex on merkki vauraudesta, ja sen muille osoittaminen kuuluu olennaisena osana monien rikkaiden egoon. Suotakoon heille se.

Perinteinen taulutaide on taas sellainen asia, että se on aina pop. Vaikka suomalaiset sisustavatkin hillitysti, muutama näyttävämpi taulu pitää seinällä on. Monesti tauluja saadaan myös omilta vanhemmilta ja mummolasta. Köyhät opiskelijat eivät ainakaan raaski sijoittaa tauluihin. Luulen, että Suomesta ei kuitenkaan löydy paljoakaan todellisia taiteen ystäviä. Suomalaiset eivät ymmärrä, miten joku on valmis maksamaan kymmeniä jollei satoja tuhansia euroja taiteesta. Me, katajainen kansa. Onneksi on olemassa taidelainaamoja, joista voi vuokrata mieleisensä taulun ja maksaa sen sitten vaikka erissä pois, jos tauluun mieltyykin.

Suomesta löytyy myös muunlaista kädentaitoa. Joulumyyjäisissä ja muissa vastaavissa tapahtumissa näkee usein vaikka minkälaista tilpehööriä kaupittelevia ihmisiä, usein naisia. On villasukkia, nuttuja, villapaitoja ja vaikka mitä. Yleisimpänä värinä tietysti punainen.
Kultasepän työ

Ihan oma lukunsa suomalaisissa kädentaitajissa ovat suunnittelijat. Täytyy mainita esimerkkinä usein linnan juhlissa puvuillaan ihastuttanut alun perin oululainen Mert Otsamo, joka bongahti kansan tietoisuuteen Muodin huipulle -ohjelmasta jo vuonna 2009. Tosin suunnittelijat eivät itse valmista mallistojaan, mutta alkuperäisen tuotteen kaava on kuitenkin lähtöisen heidän käsistään.

Materialismin aikakausi on hiipumassa. Suomalaiset arvostavat nykyään enemmän palveluja ja eritoten hyvinvointipalveluja. Käsityöläiset eivät kuitenkaan edusta materialismia, sillä heidän tuotteensa eivät ole usein massatavaraa.

Ihmiset arvostavat entistä enemmän perinteitä, joten vaikka käsityöläisen tarjoama palvelu olisi kallis, ollaan siitä usein valmiita maksamaan, sillä sillä tavalla voi tukea perinteistä suomalaista työtä ja tietää saavansa taattua laatua mittatilaustyönä.

Onko ihmisten arvostusta käsin tehtyjä tuotteita kohtaan laskenut?

Ihmisten arvostus materiaa kohtaan ylipäätään on laskenut.
Ne, jotka edelleen arvostavat materiaa, arvostavat enemmän mittatilaustyönä ostamiaan tai saamiaan harvinaisia ja siksi arvokkaita tuotteita. On aivan eri asia kantaa yllään jonkun kuulun suunnittelijan arvokasta luomusta kuin kympillä Hennes & Mauritzilta ostamaansa neuletta, joka rispaantuu heti ensimmäisessä pesussa ja jollainen on joka lissulla.

Globaali vaateteollisuus

Sellaiset ihmiset, joille myös tuotteidensa eettisyys on tärkeää, eivät edes osta kuteitaan puodeista, jotka hankkivat vaatteensa lapsityövoimaa ja muuten työntekijöiden oikeuksia polkevista tehtaista Banglandeshin tyyppisistä maista. Tai esimerkiksi vauvoillensa unipesää samojen ketjujen lastenosastolta. Pahaa tekee, kun katsoo aihetta koskevan dokumentin. Kaikkia ihmisiä ei vaan kiinnosta, vaan oma napa on tärkein.

Se, että kaapista löytyy mahdollisimman monta vaatepartta, että voisi näyttää muiden ihmisten silmissä hyväksyttävältä. Ja olisihan se kamalaa, jos muut puhuisivat, että ”sillä on aina sama paita päällä”. Tämä oli sarkasmia, jos joku ei ymmärtänyt.

Tuotteiden ei välttämättä tarvitse olla arvokkaitakaan; tärkeintä on tunnearvo. Jos rakkaaltaan saa erityisenä päivänä lähes minkä tahansa ajatuksella ostetun esineen, arvostaa sitä helposti paljon enemmän kuin vaikka monen sadan euron arvoista laukkua tai mekkoa. Toki tämä on ihmisestä kiinni.

Ylipäänsä ihmiset, jotka kuvittelevat saavansa onnea materiaalisista asioista, elävät harhaluulossa. On helppoa olla hetken onnellinen ostamastaan vaateriuvusta tai muusta vastaavasta.

Ekologisia vaatteita vauvalle

Ostoksen aiheuttama riemu hiipii kuitenkin nopeasti ja jäljelle jää sama päänsisäinen tyhjyys, jota ostoksilla yritetään täyttää. Parempi olisi yrittää tehdä itsensä muilla keinoin onnelliseksi. Toki hieno asunto, auto ja lomaosake tuovat omalta osaltaan onnea, mutta kärjistetysti voisi sanoa, että eniten ihmiset arvostavat hyvinvointia ja kokemuksia.

Hyvinvointia taas lisää se, mitä enemmän saa tuntea onnellisia tunteita, mitä enemmän on rakkautta ja rakkaita ihmisiä elämässä ja mitä terveempi on. Myös vauraus tuo onnellisuutta, sillä se mahdollistaa monia asioita elämässä, joista köyhä voi vain haaveilla. Näillä asioilla tarkoitan kyllä, myös materialistisia asioita, mutta enemmänkin nimenomaan kokemuksia.

Kannattaa miettiä esimerkiksi ennen kuin ostaa jäätävän kalliin urheiluauton, riittäisikö sittekin vain kokemus, miltä tuntuu ajaa sellaisella tai istua sen kyydissä. Sama pätee omaan asuntoon. Suomalaisilla on hirveä vimma omistaa asunto, vaikka vuokralla asuminen olisikin taloudellisesti paljon kannattavampaa.

Monille se kuitenkin arvoa, että esimerkiksi kodin kalusteet ovat laadukasta käsityötä alusta loppuun toisin kuin esimerkiksi Ikean kalusteet. Edullisuutta arvostavat taas hurauttavat ensimmäisenä Ikeaan ja haalivat sieltä kerralla kaiken mahdollisen euron lihapullista lähtien. Täytyyhän sitä ostaa, kun halvalla saa. Sitten kalusteita kyhätään kotona tuskan hiki otsalla, kun kokoamisohjeet eivät olekaan niin yksinkertaiset.
Osta vain eettisesti oikein tehtyjä vaatteita

Monesti kuitenkin kuulee, että joku mainitsee ylpeydellä, jos jokin hänen esineensä on käsintehty. Yleensä kuulijat yhtyvät ihailukuoroon. Tähän nojaten voidaan siis sanoa, että käsin tehtyjen tuotteiden arvostus ei ole ainakaan romahtanut.

Jo Maslowin tarvehierarkian mukaan meillä on yhteenkuuluvuuden tunteen lisäksi tarve olla ainutlaatuisia. Käsin tehtyjen tuotteiden omistaminen ainakin erottaa meidät muista kanssakulkijoista: on paljon siistimpää omistaa vaatekaappi, jollaisia on vain yksi maailmassa kuin Ikean suosituin kaappi, jollaisia löytyy joka toisesta taloudesta. Kaapillaan voi sitten ylpeillä naapurille, että ”teilläpä ei ole tällaista”. Näin voi ainakin vähän tasoittaa kateuden aiheuttamaa kuilua, mikä kaikki naapurilla on hienompaa. Auto nyt ainakin ja sehän on monelle suomalaiselle vaikea pala.

Mittatilauksena tehty pukuJospa kaikki keskittyisivät ennemmin vain omaan napaansa, niin kaikilla olisi mukavampaa. Toivon kuitenkin, että ihmiset haluaisivat vaalia vanhoja perinteitä ja tukea vanhoissa käsityöläisammateissa toimivia, jotta kulttuuriperintömme ei hiipuisi pois.

Tästä aiheesta lisää englannin kielisellä videolla “My Green clothing“.

Ketä ovat modernit käsityöläiset?

Suomessa tehdyt käsityöt

Nykyaikaina tulee joskus ajatelleeksi, että perinteiset käsityöläisammatit ovat kuolleet pois. Ne ovat kuitenkin edelleen keskuudessamme, olomuotoaan osittain muuttaneina. Tässä artikkelissa esitellään joitakin Suomessa luovia ja vaikuttavia modernin ajan käsityöläisiä. Inspiroivia lukuhetkiä!

Bittinikkarit ja koodikeijot

Ohjelmistopuolella toimivat ihmiset ovat nykyaikaisen käsityöläisen perikuva! He työskentelevät kirjaimellisesti käsillään, mutta lopputulos on aivan erilaista kuin perinteisillä käsityöläisillä. Joku saattaa nopeuttaa webhotellia, jonkun sormista syntyy uusi Angry Birds ja jollain saattaa olla agendalla keksiä uusi viestintämaailman muuttava sovellus! Yhteistä heillä on työkalut ja kenties työskentelytavat, mutta lopputulokset eroavat toinen toisestaan enemmän!

Parisuhteita pelastavat kaiuttimet

Upload Audion visiona on luoda kaiuttimia, joissa yhdistyvät hyvä ääni ja kaunis ulkomuoto, eli toisin sanoen he haluavat tehdä esineitä, jotka ovat sekä funktionaalisia että esteettisiä. Monesti ääneltään hyvät kaiuttimet, jotka kuitenkin sopivat asuntoon tuntuvat olevan kiven alla. Yritystä pyörittävät Tuukka Kingelin ja Lassi Laitinen kuulivat, että varsinkin pariskunnilla on ongelmia löytää kaiuttimia jotka ovat “sekä saundiltaan että visuaalisesti tyydyttäviä”. Niinpä he lähtivät tekemään niitä itse.

Uuden polven sepät ja suutarit

Sepän ammatti kuuluu niihin aloihin, jotka ovat melkein kuolleet pois. Nyt on kuitenkin ilmestynyt uusi seppien sukupolvi, joka on hakeutunut vanhojen mestareiden oppiin ja joka jatkaa perinteitä nykyajan maailmassa. Heihin kuuluu taontakisojen mestarisarjan hallitseva Suomenmestari Sami Ryhänen, joka on ottanut oppinsa vanhamestari Juhani Krappelta. Ryhänen on töissä Onnellisen sepän pajassa, missä hän valmistaa tilaustöitä ihmisten tarpeisiin, esimerkiksi runsaalla luovuudella maustetun kuusimetrisen portin, joka on nyt eräässä saaressa keskellä merta.
Itsetehty on aina parempi

Suutari Juho Erving ei alunperin suunnitellut perustavansa kivijalkaliikettä, mutta päätyi sellaiseen kuitenkin. Hän tutustui suutarin ammattiin korjauttaessaan omia kenkiään. Kun Ervingille tarjoutui siviilipalveluksen jälkeen tilaisuus päästä oppimaan suutarin ammatti, hän tarttui siihen. Kymmenen vuotta kokemusta kerättyään hän kuuli vapautuvasta kivijalkaliikkeestä. Vaikka hän oli päättänyt olla laittamatta sellaista pystyyn, hän kävi katsomassa sitä ja muutti mielensä.

Nyt hän palvelee Töölössä omassa kivijalkaliikkeessään. Töitä on ollut alusta asti, vaikka hän luulikin, että aluksi olisi hiljaista. Erving on Suomen ainoa virallinen Red Wings -kenkien korjaaja ja muutkin vaativat työt onnistuvat häneltä. Suomessakin on viime aikoina panostettu enemmän kenkiin, joten suutarilla riittää kysyntää. Hyvät kengät voivatkin kestää vuosikymmeniä – huonot taas voi joutua ostamaan uudestaan vuoden-parin välein.

Hattuja ja kankaiden kierrätystä

Costo perustettiin vuonna 2006, monien vaiheiden jälkeen. Yritys perustettiin, “kun haluttiin tehdä jotain omaa”. Hattuja lähdettiin valmistamaan hiilikellarissa, mistä yritys on ponnahtanut kivijalkamyymälän kautta maailman tekstiiliteollisuuteen. Coston jälkeen yrityksen perustajien uusi idea on Pure Waste Textiles -hanke. Tarkoituksena on kierrättää kangasta sen sijaan, että tuotettaisiin uutta. Näin säästettäisiin ympäristöä, sillä yhden uuden puuvillaisen t-paidan tuottaimseen kuluu niinkin paljon kuin 2700 litraa puhdasta vettä.

Hyviä vinkkejä omien käsitöiden tekemiseen saat mm. kodin kuvalehdestä. 

Turkulaista keramiikkaa

Terraviiva on vuonna 2006 perustettu turkulainen yritys. Perustajan, keraamikko Minna Komulaisen lisäksi yritys työllistää tällä hetkellä kaksi osa-aikaista työntekijää. Paikalliset kahvilat ja ravintolat ovat innostuneet käyttämään Terraviivan astioita, joten töitä tehdään myös astiapuolella, vaikka yrityksen pääpaino olikin alunperin erilaisissa laatoissa. Kaikki työt valmistetaan täysin käsityönä. Valikoima on suuri, joten kaikki keramiikasta pitävät varmasti löytävät jotakin omaan makuun sopivaa eri laattasarjoista.

Valaisimia pahvista

Pahvin käyttäminen valaisimen materiaalina oli oikeastaan osittain vahingosta lähtenyt idea, kuten monet hienot keksinnöt. Pahvi on myös ekologinen valinta. Pahvisia valaisimia tekee suunnittelutoimisto & Bros, jossa työskentelevät mm. Tero Kuitunen ja Antti-Jussi Silvennoinen. Idea valaisinmateriaalivalintaan tuli, kun Aalto-yliopistossa tehtiin malleja pahvista ja sittemmin Silvennoinen teki aiheesta gradun. Niin syntyi Compleated-valaisin.

Valaisinten lisäksi suunnittelijat tekevät muutakin luovaa työtä aina, kun ehtivät. He ovat esimerkiksi tehneet One-Off-taideprojektin, jossa he ovat päässeet tematisoimaan ajankohtaisia asioita, kuten luonnonvarojen hupenemista, lihansyöntiä, yhteiskunnan turvaverkkoa tai maailmanrauhaa.

Mielenkiintoinen paikka vierailla:

http://www.craftmuseum.fi

Millaisia korjauksia vaatteisiin on helppo ja järkevä tehdä itse?

Tee se itse

Onko raha tiukassa, haluatko säästää ympäristöä, olla kannattamatta halpavaatteiden valmistusta lapsityövoimalla ja työntekijöiden terveydestä vähääkään välittämättä tai muuten vain askarrella? Vanhojen vaatteiden korjaaminen kannattaa aina, varsinkin, jos vaate on muuten tehty hyvästä ja kestävästä materiaalista. Kaikki vaatteet aina äitien imetysliiveistä teini-ikäisen pojan kauluspaitaan ovat kuitenkin korjattavissa, jos esimerkiksi reikä ei ole liian suuri. Olen koonnut tähän artikkeliin keinoja, joilla saat pelastettua lempivaatteesi. Anna vaatteillesi uusi elämä!

Tsekkaa myös nää sivut: http://www.taito.fi

Tarvikkeet

Voidaksesi aloittaa tarvitset luonnollisesti ompelutarvikkeita. Jos et omista ompelukonetta tai et halua investoida siihen pienten korjausten takia, ei hätää! Korjaukset voi tehdä myös käsin ompelemalla. Tässä siis lista tarvikkeista:

– Lanka: Valitse lanka kankaan vahvuuden ja kuitusisällön mukaan. Laadun tunnistaa siitä, että lanka on sileä eikä katkea helposti. Hyvän langan väri ja koostumus ovat tasaisia. Huonolla langalla ommeltaessa saumoista tulee heikkoja ja ne voivat hajota jopa pesukoneessa. Langat eivät kestä ikuisesti, vaan vanhoilla langoilla on taipumusta hapertua. Käytä siis vanhimmat langat ensin. Langan murtolujuuden voi testata vetämällä langasta. Jos se murtuu, se on liian vanhaa käytettäväksi.

– Napit ja kiinnitykset: Kaksi- tai nelireikäiset napit ovat yleisimpiä, mutta muuntyyppisiäkin käytetään, esimerkiksi varrellisia. Varrellisessa napissa on – kuten nimikin kertoo – varsi, josta se kiinnitetään langalla vaatteeseen. Kiinnityksiä on myös erilaisia: on puisia nappuloita, joita käytetään lenkkikiinnityksinä. Muita kiinnityksiä ovat agraffit eli nyörikiinnitykset, tarranauhat, hakaset sekä nepparit ja painonapit.

Ompeleminen

– Vetoketjut: Vetoketjun värin tulisi olla joko kankaan värinen tai hieman tummempi, jotta siihen ei kiinnittyisi liikaa huomiota. Kirjavan kankaan kohdalla voi valita värin ompelulangan värin mukaan. Vetoketjuja valmistetaan eri materiaaleista – joko metallista, muovista tai muusta synteettisestä materiaalista. Eri vetoketjut sopivat eri tarkoituksiin.

Muoviset vetoketjut ovat kevyitä eivätkä ruostu, mutta ne eivät ole niin kestäviä kuin metalliset. Metallinen vetoketju on muovista kestävämpi ja soveltuu esimerkiksi urheiluvaatteisiin tai hameisiin, eli kohteisiin, joissa vaaditaan kestävyyttä. Sen heikkous on kuitenkin ruoste. Metallinen vetoketju voi ruostua, mikäli se altistuu usein kosteudelle. Messinkinen vetoketju sopii esimerkiksi farkkuihin tai muihin, paksuista kankaista valmistettuihin vaatteisiin. Messinkinen vetoketju vaatii kuitenkin taakseen taustakankaan, jottei se hapettuessaan värjää alusvaatteita tai ihoa vihertäväksi.

– Nauhat: Nauhojakin on erilaisia eri tarkoituksiin. Esimerkiksi koristeluun käytetään vinonauhaa, polvekenauhaa tai terenauhaa. Kuminauhoja käytetään vyötäröllä, ranteessa tai pääntiessä. Kankaasta valmistetut nauhat tulisi pestä ennen kiinni ompelemista, jotta ne eivät kutistu myöhemmin lisää ja siten rypistä vaatetta.

Kuinka kiinnität napin

Käsin ompelu

Leikkaa langasta n. 50 cm:n pätkä ja pujota se neulansilmästä: leikkaa langan pää hieman viistoon, niin saat sen neulansilmästä läpi. Neulaa pidellään etusormen ja peukalon välissä, pitelykorkeus riippuu sormien paksuudesta.

Napin ompelu

Laitettuasi langan neulaan tee sen päähän solmu. Asetettuasi napin haluamaasi kohtaan ompele lanka kankaaseen pistolla napin alta. Vie lanka alas kankaaseen ja sen läpi napin reiän läpi, toista 4–6 kertaa. Päättele lanka.

Löystynyt kuminauha

Poista vanha kuminauha kujasta. Mittaa ja leikkaa sopivan mittainen pätkä (uutta) kuminauhaa ja pujota se kujaan käyttäen hakaneulaa apuna. Ompele kuminauhan päät yhteen ja ompele kuminauhakuja kiinni.

Käsityöt

Nepparin kiinnitys

Neppari kiinnitetään n. 3–6 mm:n päähän vaatteen reunasta ja ommellaan kiinni yksinkertaisella langalla. Ompeleet tulevat kuitenkin vain nurjalle puolelle.

Paikkaaminen

Paikaksi valitaan yleensä paikattavaan vaatteeseen mahdollisimman hyvin sopivaa kangasta. Uudesta kankaasta tehtyä paikkaa liotetaan kuumassa vedessä ennen kiinni ompelua. Ompelu aloitetaan paikan kulmasta siten, että alku- ja loppupistot yhtyvät. Langat katkaistaan siten, että päät on helppo solmia yhteen kankaan nurjalle puolelle.

Vaatteiden korjauksen lisäksi kannattaa myös käyttää vanhoja kankaita tai vanhojen vaatteiden kankaita uusiksi. Voit myös muuttaa vaatteita omaan kokoosi sopiviksi.

Kodin kuvalehdestä löydät myös lukuisia DIY-vinkkejä:
http://www.kotivinkki.fi/kasityot