Eroavatko poikien ja tyttöjen unelma-ammatit toisistaan enää nykypäivänä?

Viime vuosikymmeninä on tehty paljon työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen, mutta miten tulokset näkyvät? Käytän tässä artikkelissa vertailua poikien ja tyttöjen unelma-ammateista esimerkkinä tasa-arvotyön saavutuksista.

Iltalehti teki mielenkiintoisen selvityksen siitä, mitä palkkaa lapsuuden unelma-ammateista voi todella saada (http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016042921377604_tb.shtml )

Astronautti on monen unelma-ammatti lapsena

Pojat ovat poikia?

Perinteisesti pojat ovat unelmoineet pääsevänsä “isoina” niinsanotusti miehisiin, eli fyysisesti vaativiin ammatteihin ja tehtäviin, kuten poliisiksi, palomieheksi, rallikuskiksi, lentäjäksi, sotilaaksi jne. Vaihtoehtoina ovat varmaankin olleet johtamistehtävät tai loogista ajattelua vaativat tehtävät, kuten vaikkapa presidentin tehtävät, tieteilijän työ tai insinöörin ammatti.

Mistä pienet tytöt on tehty?

Tyttöjä on perinteisesti pidetty hennompina ellei jopa heikkompina kuin poikia. Lisäksi on ajateltu, että tytöillä ja naisilla on vahvempi hoivavietti. Niinpä tyttöjen toiveammatitkin ovat mukailleet tätä käsitystä: sillä välin kun pojat leikkivät tinasotilailla ja rakentavat taloja rakennuspalikoista, tytöt leikkivät mieluummin nukeilla ja sisustavat nukkekotia. Kotiäiti on ollut tytöille paljon luontevampi uravalinta kuin koti-isä pojille. Jos tytöt naisiksi varttuessaan pääsevät sittenkin työelämään, he sijoittuvat edelleen suhteettoman usein niinsanottuihin naisten ammatteihin, esimerkiksi hoiva-alalle. Sillä välin, kun miehet ovat lääkäreitä, naiset ovat sairaanhoitajia.

Onko ihmisten käsityksissä poikien eli miesten ja tyttöjen eli naisten ammateista tapahtunut muutosta viimeisten vuosikymmenten aikana? Itsestäni tuntuu siltä, että miesten ja naisten ammatit ovat edelleen elossa ja hyvissä voimissa. Tämä näkyy niin lasten leikeissä kuin tilastoissa: naiset ovat edelleen yliedustettuina esimerkiksi hoitoalalla sekä kaupan alalla, miehiä taas on suhteessa paljon enemmän matemaattis-luonnontietellisillä aloilla, kuten insinööreinä. Lisäksi miehet ovat naisia useammin johtotehtävissä myös naisvaltaisilla aloilla.

Toisaalta mediassa kirjoitetaan nuorten työelämään liittämistä toiveista ja huolista, eikä tyttöjen ja poikien ammateista. Ohimennen voidaan vain mainita, että pojat haaveilevat useammin tietotekniikasta, tytöt taas suosivat sosiaalisia ammatteja.

Palomies on suosittu ammatti

Ehkä olisikin aiheellisempaa puhua yleisemmällä tasolla nuorten unelma-ammateista sekä nuorten peloista ja toiveista. Nuorten käsitykset työelämästä ovat luonnollisesti muuttuneet työelämän itse muuttuessa viime vuosikymmeninä. Enää ei ole odotettavissa pitkää, koko työelämän pituista työuraa yhdellä työpaikalla tai edes yhdessä ammatissa. Nuoret joutuvat siis olemaan huolissaan, saavatko haluamiaan töitä tai saavatkö töitä ollenkaan.

Lisäksi moni pelkää tekevänsä vääriä valintoja, opiskelevansa liian vähän tai liian huonosti. Työkokemuksen kartuttaminen tarpeeksi nuorena on myös huolen aiheena. Nuoret myös kokevat, etteivät nykyiset kouluaineet anna heille valmiuksia työelämässä pärjäämiseen. Työelämätaitoja kaivataan lisää. Lisäksi on halua ymmärtää, mikä yhteys oppiaineiden ja työelämän välillä on.

Opinto-ohjauksen ja työelämään tutustumisen kautta olisi myös mahdollisuuksia päästä oppimaan työelämästä nuorten mielestä. Alan valinta tuntuu monien mielestä etäiseltä ja haastavalta. Useammista yritysvierailuista olisi nuorten mukaan myös hyötyä.

Nuorten visiot työelämästä

Nuorten mielestä työelämä ei saisi hallita koko elämää. Perheelle, harrastuksille ja matkustamiselle olisi myös jäätävä tarpeeksi aikaa. Palkka on tärkeä asia, mutta ei pääprioriteetti. Palkkaa tärkeämpää on, että työ on mielekästä ja mielenkiintoista. Myös perhe, vapaa-aika ja ystävät ovat nuorille palkkaa tärkeämpiä. Yrittäjyys on joka toiselle nuorista tuttua. Yrittäjyydessä nähdään varjopuolina riskit.

Toisaalta positiivisena yrittäjyydessä pidetään mahdollisuutta toteuttaa itseään ja haaveitaan sekä rikastumisen mahdollisuutta, mutta yrityksen perustamisen yksityiskohdat ovat pimennossa.

Yksi asia, joka on selkeytynyt nuorille viime aikoina selvästi, on kuinka nykypäivänä kenestä tahansa voi tulla oikeasti mitä tahansa. Jos nuori unelmoi osaavansa joskus hallita robotteja muutenkin kuin leikeissä, hänen tarvitsee vain opetella esimerkiksi kansainvälistä “robotic process automation”-menetelmää ja voilá, hän voi päästä unelmatyöhönsä! Tai vaikka tuo kestosuosikki, astronautti, siihenkin voi päästä suomalaisenakin esimerkiksi eri koulutusohjelmien kautta!

Monet valitsevat hauskuuden rahan sijasta

Myös kansainvälisyys on – mielenkiintoista kyllä – merkityksellinen osa työtä vain pienelle osalle nuorista. Luulisi, että nykyaikana työmarkkinoiden kansainvälistyminen on suurikin trendi. Niin ei näytä sittenkään olevan, ainakaan nuorten mielikuvissa. Kansainvälisyys merkitsee nuorille monikulttuurisen työyhteisön ja maiden välisen yhteistyön lisäksi myös esimerkiksi matkustamista.

Tilastokeskuksen tilastotietoa kansainvälisistä työmarkkinoista:
http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/kvtym.html

Kootusti voisi sanoa, että muutosta on tapahtunut jonkin verran ammateissa näkyvän sukupuolijakauman suhteen, vaikka toisaalta myöskin paljon on pysynyt ennallaan. Työelämä on muuttunut muiltakin osin paljon viime vuosikymmenten aikana. Kaikkein nuorimpien tyttöjen ja poikien unelma-ammatteihin tämä muutos ei ehkä ole vaikuttanut niin paljoa, mutta jo teini-ikäiset nuoret tiedostavat, ettei perinteiset työelämämallit enää päde.