Näillä aloilla Suomen käsityöläiset ovat maailman huippuja

Suomesta löytyy monen alan käsityöläisosaajia. Suomesta tulee muun muassa useita tunnettuja kelloseppiä, puuseppiä ja soitinrakentajia. Kaikista soittimista eniten Suomessa on rakennettu urkuja, viuluja, harmonikkoja ja puupuhaltimia.

Suomessa vaikutti myös useita kirkonrakentajia erityisesti 1600-luvulla.  Kaarinan Ravattulasta löytyi 1100-luvulta peräisin olevat kirkkorakennuksen jäännökset vuonna 2013. Suomen vanhimmat säilyneet rakennukset ovat Ahvenanmaan kirkkoja 1200-luvun lopulta. Muun muassa myös Turun tuomiokirkko on peräisin tuolta ajalta. Suurimmassa osassa Suomea kivikirkkoja alettiin rakentaa pääasiassa 1400-luvun alussa.

Paulig on suomalainen kahvi

Maamme käsityöperinteeseen kuuluu myös vahvasti kultaseppäperinne, maalarimestarit ja taidekäsityöläiset sekä veneenrakentajat. Nämä ovat niitä tyyppejä joita kahvibrändi Paulig on käyttänyt paljon mainoksissaan. Kahvin juonnista saa annettua trendikkään kuvan, kun mainoksessa jokin luovan alan ihminen, artisti tai käsityöläinen kertoo, kuinka inspiraatio syntyy kahvista, ja kuinka tuo kansamme runsaasti nauttima piriste auttaa jaksamaan. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon Pauligin tuotteiden myynti on noussut kyseisten mainosten esittämisen jälkeen. Liekö mainokset pyörivät vieläkin televisiossa.

Yksi tunnetuista suomalaisista maalarimestareista on turkulainen Samuel Koskinen, jonka tekemiä koristemaalauksia löytyy ympäri Suomea muun muassa Turusta Turun VPK:n talolta ja Säästöpankin talosta, Helsingistä Kansallisarkistosta ja Säätytalosta sekä Tampereen raatihuoneelta. Hän on työskennellyt myös muun muassa Tukholmassa, Pariisissa, Wienissä ja Berliinissä.

Puhumattakaan suomalaisesta vaatesuunnittelusta: perinteisten juhlamekkojen sijaan viime vuosina maailmaa on valloittanut puoliksi kreikkalaisen Irene Kostaksen perustama ONAR, jonka karvaa ja kirkkaita värejä yhdistäviä luomuksia kantavat jopa amerikkalaisjulkkikset kuten Miley Cyrus. Onar tarkoittaa antiikin kreikaksi unelmaa. Oiva nimi vaatemerkille, jonka perustaminen on varmastikin täyttänyt suunnittelijan unelman.

Vaatebisneksessä vanhana uranuurtajana muistetaan varmasti Paola Suhonen, joka perusti vaatemerkki IVANA Helsingin vuonna 1998 siskonsa Pirjo Suhosen kanssa. Nykyisin Suhonen tunnetaan vaatesuunnittelijana, taiteilijana, muotoilijana, yrittäjänä ja elokuvantekijänä. Suhonen on tehnyt yhteistyötä muun muassa Coca Colan, Nanson, Aarikan, Alkon, Luhdan, Itellan, Pirkan, Seppälän, Vitaliksen, Valion ja Googlen kanssa. Keväällä 2002 Suhosen suunnittelemaa ylioppilaspipoa myytiin 600 kappaletta.

Ei sovi unohtaa myöskään kenkäsuunnittelija Minna Parikkaa, jonka upeita luomuksia myydään ympäri maailman. Minna Parikka Universum avasi ovensa marraskuussa 2012 Helsingin sydämessä Aleksanterinkadulla. Omalaatuisen designin lisäksi Minna Parikka -kenkien korkea laatu on merkille
tunnusomaista.

Minna Parikan kengät ovat maailmalla suosittuja

Käsin viimeistellyt kengät valmistetaan Espanjassa laadukkaimmista materiaaleista. Kengissä käytetään hienoimpia italialaisia ja espanjalaisia nahkoja. Kaikki kenkien komponentit pohjasta nauhoihin tulevat tasokkailta eurooppalaisilta valmistajilta.

Suomalainen käsityö on ollut aina tunnettu korkeasta laadustaan. On hienoa, että maailmalla menestyneimmät suomalaiset suunnittelijat ovat naisia. Suomalainen suunnittelu on ollut kuitenkin yleensä aika pelkistettyä ja vaatimatonta. Tässä rajoja rikkovat ainakin Irene Kostas Onarillaan sekä Minna Parikan prameat kengät. Ivana Helsingin kuositkin yhdistävät paljon värejä ja rohkeita leikkauksia.

Perinteisestihän suomalaisessa sisustuksessakin näkyy yleensä vaatimattomuus samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa: sisustuksessa saatetaan käyttää vain mustaa ja valkoista, korkeintaan siihen lisätään harmaata tai harmaan eri sävyjä.

Käsityötä Suomessa

Toisaalta suomalaista käsityötä löytyy myös erityisesti Helsingin kantakaupungin hienommilta asuinalueilta kuten esimerkiksi Eirasta. Puhuttaessa suomalaisesta arkkitehtuurista ensimmäisenä mieleen tulee Alvar Aalto, joka on yksi tunnetuimmista suomalaisista. Hän loi merkittävän kansainvälisen uran arkkitehtina ja muotoilijana ja häntä pidetään usein yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä arkkitehdeistä.

Finlandia-talo suunniteltiin sekä konsertti- että kongressitaloksi. Nimi kuvastaa rakennukseen ladattua merkitystä. Aalto näki rakennuksen, samoin kuin koko Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina – erotuksena Senaatintorista, joka viittasi kokonaan toiseen aikakauteen Suomesta Venäjän autonomisena osana.

Finlandia-talo on oiva esimerkki yksinkertaisesti ja vaatimattoman näköisestäkin arkkitehtuurista. Oman säväyksen sille kuitenkin tuovat talon seinille pimeällä heijastettavat valot.

Onko ihmisten arvostusta käsin tehtyjä tuotteita kohtaan laskenut?

Ihmisten arvostus materiaa kohtaan ylipäätään on laskenut.
Ne, jotka edelleen arvostavat materiaa, arvostavat enemmän mittatilaustyönä ostamiaan tai saamiaan harvinaisia ja siksi arvokkaita tuotteita. On aivan eri asia kantaa yllään jonkun kuulun suunnittelijan arvokasta luomusta kuin kympillä Hennes & Mauritzilta ostamaansa neuletta, joka rispaantuu heti ensimmäisessä pesussa ja jollainen on joka lissulla.

Globaali vaateteollisuus

Sellaiset ihmiset, joille myös tuotteidensa eettisyys on tärkeää, eivät edes osta kuteitaan puodeista, jotka hankkivat vaatteensa lapsityövoimaa ja muuten työntekijöiden oikeuksia polkevista tehtaista Banglandeshin tyyppisistä maista. Tai esimerkiksi vauvoillensa unipesää samojen ketjujen lastenosastolta. Pahaa tekee, kun katsoo aihetta koskevan dokumentin. Kaikkia ihmisiä ei vaan kiinnosta, vaan oma napa on tärkein.

Se, että kaapista löytyy mahdollisimman monta vaatepartta, että voisi näyttää muiden ihmisten silmissä hyväksyttävältä. Ja olisihan se kamalaa, jos muut puhuisivat, että ”sillä on aina sama paita päällä”. Tämä oli sarkasmia, jos joku ei ymmärtänyt.

Tuotteiden ei välttämättä tarvitse olla arvokkaitakaan; tärkeintä on tunnearvo. Jos rakkaaltaan saa erityisenä päivänä lähes minkä tahansa ajatuksella ostetun esineen, arvostaa sitä helposti paljon enemmän kuin vaikka monen sadan euron arvoista laukkua tai mekkoa. Toki tämä on ihmisestä kiinni.

Ylipäänsä ihmiset, jotka kuvittelevat saavansa onnea materiaalisista asioista, elävät harhaluulossa. On helppoa olla hetken onnellinen ostamastaan vaateriuvusta tai muusta vastaavasta.

Ekologisia vaatteita vauvalle

Ostoksen aiheuttama riemu hiipii kuitenkin nopeasti ja jäljelle jää sama päänsisäinen tyhjyys, jota ostoksilla yritetään täyttää. Parempi olisi yrittää tehdä itsensä muilla keinoin onnelliseksi. Toki hieno asunto, auto ja lomaosake tuovat omalta osaltaan onnea, mutta kärjistetysti voisi sanoa, että eniten ihmiset arvostavat hyvinvointia ja kokemuksia.

Hyvinvointia taas lisää se, mitä enemmän saa tuntea onnellisia tunteita, mitä enemmän on rakkautta ja rakkaita ihmisiä elämässä ja mitä terveempi on. Myös vauraus tuo onnellisuutta, sillä se mahdollistaa monia asioita elämässä, joista köyhä voi vain haaveilla. Näillä asioilla tarkoitan kyllä, myös materialistisia asioita, mutta enemmänkin nimenomaan kokemuksia.

Kannattaa miettiä esimerkiksi ennen kuin ostaa jäätävän kalliin urheiluauton, riittäisikö sittekin vain kokemus, miltä tuntuu ajaa sellaisella tai istua sen kyydissä. Sama pätee omaan asuntoon. Suomalaisilla on hirveä vimma omistaa asunto, vaikka vuokralla asuminen olisikin taloudellisesti paljon kannattavampaa.

Monille se kuitenkin arvoa, että esimerkiksi kodin kalusteet ovat laadukasta käsityötä alusta loppuun toisin kuin esimerkiksi Ikean kalusteet. Edullisuutta arvostavat taas hurauttavat ensimmäisenä Ikeaan ja haalivat sieltä kerralla kaiken mahdollisen euron lihapullista lähtien. Täytyyhän sitä ostaa, kun halvalla saa. Sitten kalusteita kyhätään kotona tuskan hiki otsalla, kun kokoamisohjeet eivät olekaan niin yksinkertaiset.
Osta vain eettisesti oikein tehtyjä vaatteita

Monesti kuitenkin kuulee, että joku mainitsee ylpeydellä, jos jokin hänen esineensä on käsintehty. Yleensä kuulijat yhtyvät ihailukuoroon. Tähän nojaten voidaan siis sanoa, että käsin tehtyjen tuotteiden arvostus ei ole ainakaan romahtanut.

Jo Maslowin tarvehierarkian mukaan meillä on yhteenkuuluvuuden tunteen lisäksi tarve olla ainutlaatuisia. Käsin tehtyjen tuotteiden omistaminen ainakin erottaa meidät muista kanssakulkijoista: on paljon siistimpää omistaa vaatekaappi, jollaisia on vain yksi maailmassa kuin Ikean suosituin kaappi, jollaisia löytyy joka toisesta taloudesta. Kaapillaan voi sitten ylpeillä naapurille, että ”teilläpä ei ole tällaista”. Näin voi ainakin vähän tasoittaa kateuden aiheuttamaa kuilua, mikä kaikki naapurilla on hienompaa. Auto nyt ainakin ja sehän on monelle suomalaiselle vaikea pala.

Mittatilauksena tehty pukuJospa kaikki keskittyisivät ennemmin vain omaan napaansa, niin kaikilla olisi mukavampaa. Toivon kuitenkin, että ihmiset haluaisivat vaalia vanhoja perinteitä ja tukea vanhoissa käsityöläisammateissa toimivia, jotta kulttuuriperintömme ei hiipuisi pois.

Tästä aiheesta lisää englannin kielisellä videolla “My Green clothing“.